9.8.2014
Sahdin teko on pyörinyt mielessäni oikeastaan siitä asti kun aloitin olutta kotona tekemään. Ja sitä ei ole auttanut se, että saunan pata tuntuu kuiskaavan "sahtia, sahtia" joka kerta kun teen olutta. Itse tekeminen alkoi konkretisoitua, kun tilasin keväällä netistä Ilkka Sysilän kirjoittaman "Small-Scale Brewing" kirjan, jonka lopussa on oma luku sahdin valmistuksesta. Lisäksi huomasin ilokseni, että paikalliseen Prismaan sai tilattua Viking Maltin Sahti-mallasta säkkitavarana, joten vain itse tekeminen uupui. Ja vielä lisää ohjeistusta ja tietoa löysin yllättäen jenkkiläisestä "Brew Your Own" (byo.com) lehdestä, jonka kesän numerossa oli juttu sahdin tekemisestä. Tuossa lehdessä on kyllä yleensäkin paljon mielenkiintoisia juttuja oluen tekemisestä yms. joten suosittelen tutustumaan jos ei ole tuttu.
Aivan perinteistä sahtia en lähtenyt tekemään, kun en satu omistamaan kuurnaa, eikä sellaista ollut kesän aikana mahdollisuutta alkaa tekemäänkään. Lisäksi katajanoksia ei ole tullut vastaan, joten korvasin ne katajanmarjoilla. Tuolla muutoksella maku muuttuu, kun oksien tuoma katkera katajainen aromi ja maku korvaantuu marjojen hieman mausteisen pippurisella maulla. Lisäksi halusin lisätä humalaa mäskäysvaiheessa tuomaan omaa aromiaan. Koska sahtia ei keitetä kuten olutta, katkeroa ei humalasta irtoa.
Vierteen keittämistä lukuunottamatta sahdin teko vastaa oluen tekoa. Perinteisesti sahdin mäskäys on tehty oikein pitkän kaavan mukaan ja siinä on saattanut vierähtää monen monta tuntia ja mäskäys on sisältänyt useita lämpötilan nostoja. Nykyisillä maltailla sokerit saadaan kuitenkin irrotettua maltaista lyhyemmässä ajassa ja itsekin päätin tehdä mäskäyksen yksivaihe infuusiolla ja mäskäyksen lopussa tehdä niin sanotun mash-outin nostamalla mäskin lämpötilaa lämmittämällä sitä kaasuliekin päällä. Tuota myös suositeltiin BYO:n artikkelissa, jotta saanti (mäskäystehokkuus, eli kuinka paljon sokereita saadaan maltaista irti) paranisi.
Jaa millaista tuli vai? No hyvää!
Sahdin teko on pyörinyt mielessäni oikeastaan siitä asti kun aloitin olutta kotona tekemään. Ja sitä ei ole auttanut se, että saunan pata tuntuu kuiskaavan "sahtia, sahtia" joka kerta kun teen olutta. Itse tekeminen alkoi konkretisoitua, kun tilasin keväällä netistä Ilkka Sysilän kirjoittaman "Small-Scale Brewing" kirjan, jonka lopussa on oma luku sahdin valmistuksesta. Lisäksi huomasin ilokseni, että paikalliseen Prismaan sai tilattua Viking Maltin Sahti-mallasta säkkitavarana, joten vain itse tekeminen uupui. Ja vielä lisää ohjeistusta ja tietoa löysin yllättäen jenkkiläisestä "Brew Your Own" (byo.com) lehdestä, jonka kesän numerossa oli juttu sahdin tekemisestä. Tuossa lehdessä on kyllä yleensäkin paljon mielenkiintoisia juttuja oluen tekemisestä yms. joten suosittelen tutustumaan jos ei ole tuttu.
Aivan perinteistä sahtia en lähtenyt tekemään, kun en satu omistamaan kuurnaa, eikä sellaista ollut kesän aikana mahdollisuutta alkaa tekemäänkään. Lisäksi katajanoksia ei ole tullut vastaan, joten korvasin ne katajanmarjoilla. Tuolla muutoksella maku muuttuu, kun oksien tuoma katkera katajainen aromi ja maku korvaantuu marjojen hieman mausteisen pippurisella maulla. Lisäksi halusin lisätä humalaa mäskäysvaiheessa tuomaan omaa aromiaan. Koska sahtia ei keitetä kuten olutta, katkeroa ei humalasta irtoa.
Vierteen keittämistä lukuunottamatta sahdin teko vastaa oluen tekoa. Perinteisesti sahdin mäskäys on tehty oikein pitkän kaavan mukaan ja siinä on saattanut vierähtää monen monta tuntia ja mäskäys on sisältänyt useita lämpötilan nostoja. Nykyisillä maltailla sokerit saadaan kuitenkin irrotettua maltaista lyhyemmässä ajassa ja itsekin päätin tehdä mäskäyksen yksivaihe infuusiolla ja mäskäyksen lopussa tehdä niin sanotun mash-outin nostamalla mäskin lämpötilaa lämmittämällä sitä kaasuliekin päällä. Tuota myös suositeltiin BYO:n artikkelissa, jotta saanti (mäskäystehokkuus, eli kuinka paljon sokereita saadaan maltaista irti) paranisi.
Ainekset:
| Amt | Name | Type | %/IBU | |
|---|---|---|---|---|
| 8,00 kg | Sahti Malt (10,0 EBC) | Grain | 94,1 % | |
| 0,50 kg | Tuoppi Kaljamallas (200,0 EBC) | Grain | 5,9 % | |
| 10,00 g | Ahtanum [5,20 %] - Mash 60,0 min | Hop | 0,8 IBUs | |
| 8,19 g | Juniper Berries (Mash 60,0 mins) | Spice | - | |
| 0,3 pkg | Rajamaki Bakers Yeast | Yeast | - |
Mäskäys:
60min 68C
60min 68C
5min 78C
Keitto:
nopea kiehautus
IBU:
-
EBC:
34
OG:
Keitto:
nopea kiehautus
IBU:
-
EBC:
34
OG:
1.096
FG:
1.030
ABV:
8,8%
Käyminen
19-20C
Käyminen
19-20C
 |
| Sahdin pääraaka-aineet: Sahti- ja kotikaljamaltaat. |
Sahdin raaka-aineet saa suurimmaksi osin tavallisista ruokakaupoista. Sahtimallas on usein tilaustavaraa, mutta omasta "lähi"-Prismasta ymmärsin, että sitä löytyy kyllä keskusvarastosta. Maltaan sain haettua kaksi päivää tilauksen jälkeen, joten se tuli kyllä nopeasti. Kotikaljamallasta varmasti löytyy joka kaupasta. Katajanmarjat löytyi erikoisliikkeestä, jossa oli laaja valikoima erilaisia mausteita. Ja ilman niitäkin sahdin saa tehtyä, varsinkin jos tietää mistä saa haettua katajanoksia. Lisäksi sahti käytetään tavallisella pullahiivalla. Rajamäen hiiva on kaiketi ainoa "autenttinen" sahtihiiva, mutta olen ymmärtänyt että tarvittaessa myös kuivahiiva kelpaa.
Tekovaihe meni oikein mallikkaasti, mäskäyslämpötila osui yllättävän hyvin kohdilleen ja tippui tunnissa noin kolmisen astetta. Keväällä tekemäni kuplamuovieriste mäskikattilaan ympärille alkaa tosin vedellä viimeisiään ja tarkoitus on korvata se verstaassani lojuvalla palovillalla, kunhan saan joskus aikaiseksi sen tehdä... Mäski oli tymäkkää tavaraa, mäskäyssuhde oli suurin piirtein 2:1 (kaksi litraa vettä ja yksi kilo mallasta). Vierteen valuttaminen huuhteluineen kestikin hyvän tovin. Keittovaihe oli siis enemmänkin pastoröinti 80 asteessa ja lopuksi vain nopea kiehautus. Lopuksi jäähdytys ja vierteen siirto käymisastiaan.
Käyminen hoitui huoneessa, jossa oli ilmalämpöpumppu ja se piti lämpötilan 19-20 asteen välillä. Viikon jälkeen käyminen oli jo hiljentymään päin ja lapposin sahdin sekundaarikäymisastiaan. Ominaispaino oli laskenut 1.034. Lisäksi siirsin käymisastian jääkaappiin, jossa lämpötila oli 4 astetta. Kahden viikon päästä sekundäärikäymisastiaan siirrosta lapposin sahdin vielä kahteen hanalliseen kymmenen litran kanisteriin, josta sahtia oli kätevä ottaa nautittavaksi. Ominaispaino oli vielä laskenut 1.030.
 |
| Maltaat, katajanmarjat ja humala mäskikattilassa odottamassa mäskäyksen alkua. |
 |
| Mäskäyksen lopussa nostin mäskin lämpötilan kaasupolttimella 78 asteen |
 |
| Maltaiden huuhtelu 78 asteisella vedellä. Vierrettä keräsin n. 20 litraa |
 |
| Hiivapaketista käytin n. 1/4 ja lisäsin sen ensin n. puoleen litraan jäähdytettyä vierrettä "ottamaan vauhtia" |
 |
| Reilun puolen tunnin jälkeen hiiva osoittaa elonmerkkejä. |
 |
| Valmista sahtia! Kippis! |
Jaa millaista tuli vai? No hyvää!
